https://trio.journal.fi/issue/feed Trio 2023-12-31T15:41:20+02:00 Laura Wahlfors, päätoimittaja laura.wahlfors@uniarts.fi Open Journal Systems <p><em>Trio</em> on musiikin taiteellieen tutkimukseen, esittämiseen ja pedagogiikkaan, esityskäytäntöjen, niiden estetiikan ja historian sekä nykyhetken haasteiden tutkimukseen keskittyvä vertaisarvioitu julkaisu, jossa on sijaa myös klassisen musiikin historiaan, filosofiaan ja teosanalyysiin keskittyville kirjoituksille.</p> <p><em>Trio</em> ilmestyy kahdesti vuodessa, ja lehti on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) myöntämän <a class="external-link" href="https://tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">Vertaisarvioitu</a>-tunnuksen ja sitoutunut sen ohjeiden mukaiseen eettiseen toimintaan artikkeleiden vertaisarvioinnissa.</p> <p>Käsikirjoituksia voi lähettää<em> ympäri vuoden</em> ja yhden vertaisarviointikierroksen läpikäyvien artikkeleiden deadlinet ovat juhannuksen ja itsenäisyyspäivän tienoilla. Artikkelin lähettäminen määräpäivään mennessä ei kuitenkaan takaa julkaisemista juuri kyseisessä lehdessä.</p> <p>Vanhemmat numerot vuosilta 2012–18 (Vol. 1–8) ovat luettavissa <a href="https://taju.uniarts.fi/browse?type=seriesandjournals&amp;value=Trio%20">Taju-julkaisuarkistossa</a> ja <a href="https://issuu.com/sibelius-akatemia" target="_blank" rel="noopener">Issuu-julkaisualustalla</a>.</p> https://trio.journal.fi/article/view/142351 Kielen, kulttuurin ja kognition filosofiaa rationalismista romantiikkaan 2023-12-30T17:27:39+02:00 Matti Huttunen <p>Timo Kaitaro’s Language, Culture and Cognition from Descartes to Lewes (Leiden: Brill, 2022) is an ambitious and detailed treatise on the history of the philosophy of language and mind. The book sheds new light on the history of music as well as on the conventional picture of the history of the philosophy of art.</p> 2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Matti Huttunen https://trio.journal.fi/article/view/136179 Monitaiteisen yhteistyön mustat ruusut 2023-10-24T08:46:03+03:00 Maija Turunen <p style="font-weight: 400;">Tässä artikkelissa tutkin Maikki Järnefeltin 1904 ja 1906 Gramophone Companyn levytyksiä käyttäen aineistona äänittäjän, äänityslaitteen sekä esittäjän vuorovaikutuksessa syntynyttä soivaa lopputulosta. Miten äänityslaitteen ominaisuudet muuttavat äänitteeltä kuultua esitystä verrattuna äänityshuoneessa esitettyyn versioon? Miten laulaja on muokannut esitystään äänitystilanteeseen sopivaksi omasta aloitteestaan tai äänittäjän ohjaamana? Äänitteeltä voidaan kuulla summa äänitysteknologian mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä äänittäjän ja taiteilijan valintoja. Mekaaniselle äänityslaitteelle laulaminen on vaatinut muutoksia siihen, miten esittäjä käyttää kehoaan tai instrumenttinsa dynamiikkaa. Esimerkiksi voimakkailla äänillä tuli liikkua poispäin äänitystorvesta ja kaikkein hiljaisimpia nyansseja tuli välttää. Äänittäjän tehtävä oli ohjata esittäjän ja äänityslaitteen vuorovaikutusta. Lisäksi äänittäjä muokkasi soivaa lopputulosta valitsemalla äänityslaitteeseen osat, jotka tallentavat instrumentin soinnin parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksen tulokset antavat osviittaa siitä, että äänitystilanne ei ehkä vaikuttanutkaan kovin paljon Järnefeltin laulutapaan tavoilla, jotka monissa historiallisia äänityksiä kuvaavissa teksteissä mainitaan, esim. liioiteltu teksti ja äärimmäisten nyanssien välttäminen. Äänitteeltä kuultava ääni on sen sijaan hyvin erilainen verrattuna samassa tilassa kuultuun. Liittämällä toisiinsa eri aineistoista koostuvia palasia, jotka kuvaavat Maikki Järnefeltin ääntää, on mahdollista luoda jonkinlainen kokonaiskuva, millainen se olisi voinut olla. Artikkelin tarkoitus on tuoda esiin vuorovaikutusta, jonka tuloksena äänitteet syntyvät sekä tutkia yhden maamme mielenkiintoisen laulajattaren laulutaidetta soivan aineiston pohjalta.</p> 2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Maija Turunen https://trio.journal.fi/article/view/136019 Ihanasta metsästä äkäiseen mehiläisparveen: nykysoittotekniikoita sisältävän uuden pedagogisen musiikin säveltäminen 2023-10-17T11:16:40+03:00 Minna Leinonen <p>Artikkelin tehtävänä on pohtia, kuinka nykysoittotekniikoilla ja niiden notaatiolla voi kommunikoida vasta-alkajien kanssa, joilla yleensä ei ole kokemusta nykysoittotekniikoiden ilmaisusta ja nuotinnuksesta. Sävelsin saksofoniteokseni <em>Piilo</em> (2021) saksofonisti, musiikkipedagogi Kalle Oittisen toiveesta saada uusia teoksia saksofonisteille: ammattimuusikoille ja harrastajille.</p> <p>Taiteellinen toimintatutkimukseni tarkastelee yksittäistä tapausta: <em>Piilo</em> ja siihen liittyvää prosessia, teoksen nuotinnusta ja interaktiivisia kortteja, jotka kehitin tukemaan nykysoittotekniikoihin tutustumista. </p> <p>Välineenä tutkimukseni tavoitteiden saavuttamiseksi toimi <em>vuorovaikutteinen säveltämisprosessi</em>, jossa säveltäjä, muusikko-pedagogi ja soittoharrastajat olivat aktiivisia ja sosiaalisia toimijoita. Projektissa keskeneräinen ja valmis musiikillinen materiaali ja sen nuotinnus toimivat taipuisina kokeilujen, dialogin ja reflektion välineinä. </p> <p>Tutkimusaineistona toimivat projektin aikana tekemäni päiväkirjamerkinnät, sähköpostit ja keskustelut Kalle Oittisen kanssa teoksen nykysoittotekniikoista sekä videot neljästä suunnittelemastani työpajasta, joissa saksofonistit tutustuivat sävellyksessäni esiintyviin soittotekniikoihin <em>Piilo-korttien</em> avulla. Poimin artikkeliin työpajoissa tehtyjä huomioita ja tein niistä päätelmiä. </p> <p> </p> 2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Minna Leinonen https://trio.journal.fi/article/view/142360 Menneen kaikuja, viritys tulevaan 2023-12-30T23:35:19+02:00 Laura Wahlfors <p>Päätoimittajalta.</p> 2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Laura Wahlfors https://trio.journal.fi/article/view/142358 Pianistin kysymys soiton hallinnasta 2023-12-30T22:49:25+02:00 Tuomas Kivistö <p>The demonstration of proficiency for my doctoral degree consisted of five concerts of piano music by Sergei Rachmaninoff and a thesis focusing on questions of control in playing Rachmaninoff’s Moment musical Op. 16 No. 2 E-flat minor. The thesis suggests a way in which Rachmaninoff may have finger pedalled his piano compositions. It also includes exercises for pianists’ practical use.</p> 2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Tuomas Kivistö https://trio.journal.fi/article/view/142359 Using improvisation to develop technique and confidence with returning flutists 2023-12-30T23:17:19+02:00 Kathleen Weidenfeller <p>In my doctoral research, I devised improvisatory exercises to help an ensemble of returning flutists develop into a working community.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> 2023-12-31T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 Kathleen Weidenfeller