Trio

English abstracts

2025-05-23T13:08:54+03:00

English abstracts

Säveltäjä, notaatio ja dialoginen vuorovaikutus

2025-05-20T12:31:05+03:00

Tarkastelin taiteellisen tutkimuksen keinoin, millainen nykymusiikin notaatio on kommunikoivaa ja kuinka siihen päästään. Lopulta kommunikoivan notaation tutkimus oli paljon muutakin kuin nuottien tarkastelua. Kun rakentaa kommunikoivaa nuotinnusta, prosessiin kuuluu luontevasti säveltäjän ja esittäjän yhteistyö.

Jumalanpalveluksen musiikki osallisuuden kokemuksen vahvistajana

2025-04-29T10:40:16+03:00

Tämä taiteellinen tohtorintutkinto keskittyi urkumusiikkiin liturgisessa kontekstissa. Tutkinnon aiheena oli ”’Venez Esprit Saint, et envoyez-nous du ciel un rayon de votre lumière’– ranskalaisen liturgisen urkumusiikin soveltaminen suomalaisessa jumalanpalveluksessa”. Taiteellinen osuus koostui kahdesta sunnuntain klo 10 -messusta, kahdesta iltamessusta ja yhdestä vesperistä, jotka pidettiin vuosina 2017–2022. Kirjallinen tutkielma syventyi urkurin työskentelyyn kirkkomuusikkona, muun muassa kysymykseen siitä, miten se voi rakentaa jumalanpalveluksesta dialogisen prosessin, joka vahvistaa osallisuuden kokemusta.

Artistry of the concert accordion in contemporary chamber music. A performer’s journey through shaping artistic identity

2024-10-31T18:59:36+02:00

In my doctoral research, I examined the role of the accordion in contemporary chamber music performance practices through a process of observation, exploration, examination, and reflection as an accordionist.

The project comprised four concerts and an artistic doctoral thesis, which delved into the artistic possibilities of the concert accordion in contemporary chamber music repertoire and the accordionist’s artistic identity formation. It also provided a personal perspective on the evolving identity of concert accordion players and their potential needs within the field, proposing steps for their continued growth and development in the future.

“Leading” in contemporary music performance-practice

2025-04-23T22:35:17+03:00

This artistic doctoral project explored leading as a mode of communication and interaction in contemporary music performance-practice. Leading was approached as a multidirectional, multimodal and crossmodal interactive process in three different contexts: leading in a chamber ensemble, leading in a solo violin performance and leading in a multimedia performance. The doctoral degree work included five concerts, two peer-review articles and a summary.

Muusikot ja instituutiot: kritiikkiä, luovaa kehittelyä, yksityisiä ja jaettuja kokemuksia

2025-06-24T11:40:36+03:00

Pääkirjoitus

Power and responsibility in higher music education. Issues of bullying and harassment

2025-02-04T13:49:28+02:00

This article is based on the four-year project Conservatory Cultures, and was written by all five researchers in the project, based in four different European countries. The aim of the article is to review higher music education (HME) institutions’ actions in handling power and taking responsibility regarding issues of bullying and harassment in Estonia, Finland, and Hungary. All of the institutions discussed in the article had procedures and organisational bodies for handling such cases.

The article presents and analyses four cases with experiences of incidents related to bullying and harassment and macro structures aimed at preventing such issues. The research questions asked are: What are the challenges for HME in becoming a genuinely supportive and safe environment? And how can these challenges be met?

The article is based on a collaborative feminist method where the authors investigated their own experiences. Previous studies of bullying and harassment in music education, and Ahmed’s (2021) work on complaint, are the theoretical starting points. It concludes with providing recommendations to HME institutions on how to develop their work in handling bullying and harassment.

Two approaches to relationality in experimental notation

2025-04-08T21:09:16+03:00

Written by artist-researchers whose musical upbringing is in Western classical music, this article contributes to the ongoing discourse reflecting on norms of music creation and performance, specifically in terms of authenticity, agency, and ways of knowing. We approach these challenges through the discussion of our respective research projects addressing experimental notation practices. These projects answer similar needs and challenges through differing practical approaches.

Our approaches to experimental notation challenge common attitudes within institutionalised classical music by emphasising sound and listening as inherently relational in terms of time and space. Through our compositional processes, we show two possible paths: modifying pre-existing conventional musical notation through a strong emphasis on listening-based music performance, and reframing composing and performing as ongoing negotiation between materials and agents.

We wish to redress disparities in our tradition’s practice by rejecting the monistic, authoritarian perspective we find ethically and creatively harmful to our field. Instead, we argue for plural, simultaneous approaches and knowledges that hold conventional or experimental ways of music-making as valuable in their own rights. We thus provide more points of access to engaging with works in our canon, and enrich the possibilities of contributing to both the preservation and development of Western classical music.

Ilmari Hannikaisen kokemuksia kotimaan konserttikiertueella 1921

2025-05-26T20:55:55+03:00

Artikkeli käsittelee säveltäjä-pianisti Ilmari Hannikaisen (1892–1955) konserttikiertuetta Suomessa helmi–maaliskuussa 1921. Tarkastelen kiertueen sisältöä, teemoja ja vaikutuksia sekä sijoitan ne aikansa kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin. Pääasiallisena aineistona käytän Hannikaisen säilyneitä päiväkirjoja ja kirjeitä, joiden sisältöä analysoin temaattisesti.

Artikkelin keskeinen kysymys on, millainen kiertue oli Hannikaisen itsensä kokemana. Kiertueajan päiväkirjamerkintöjen ja kirjeiden avulla rekonstruoin hänen kokemuksensa kiertueesta. Täydentämällä elämänkerronnallisia aineistoja sanomalehdillä, konserttiohjelmilla, sävellyskäsikirjoituksilla ja konserttitilityksillä koostan Hannikaisen kokemuksen ympärille kiertueen kokonaisuuden.

Esitän, että elämänkerronnallisia aineistoja analysoimalla saadaan arvokasta tietoa Hannikaisen kokemuksista esiintyjänä, yleisön kohtaamisesta ja musiikillisista havainnoista, mikä syventää ymmärrystä hänen urastaan ja suomalaisen musiikkielämän kehityksestä 1920-luvulla.