https://trio.journal.fi/ <p><em>Trio</em> on musiikin taiteellieen tutkimukseen, esittämiseen ja pedagogiikkaan, esityskäytäntöjen, niiden estetiikan ja historian sekä nykyhetken haasteiden tutkimukseen keskittyvä vertaisarvioitu julkaisu, jossa on sijaa myös muulle musiikintutkimukselle, esimerkiksi musiikin historiaan, filosofiaan ja analyysiin liittyville aiheille.</p> <p><em>Trio</em> ilmestyy kahdesti vuodessa, ja lehti on saanut Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) myöntämän <a class="external-link" href="https://tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">Vertaisarvioitu</a>-tunnuksen ja sitoutunut sen ohjeiden mukaiseen eettiseen toimintaan artikkeleiden vertaisarvioinnissa.</p> <p>Käsikirjoituksia voi lähettää<em> ympäri vuoden</em>.</p> <p>Vanhemmat numerot vuosilta 2012–18 (Vol. 1–8) ovat luettavissa <a href="https://taju.uniarts.fi/browse?type=seriesandjournals&amp;value=Trio%20">Taju-julkaisuarkistossa</a> ja <a href="https://issuu.com/sibelius-akatemia" target="_blank" rel="noopener">Issuu-julkaisualustalla</a>.</p> Sibelius Academy, University of the Arts Helsinki fi-FI Trio 2242-6418 https://trio.journal.fi/article/view/155415 <p>English abstracts</p> Copyright (c) 2024 Trio https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/deed.fi 2024-12-31 2024-12-31 13 2 85 87 https://trio.journal.fi/article/view/148049 <p style="font-weight: 400;">Leevi Madetoja (1887–1947) murtautui helsinkiläisyleisön tietoisuuteen lupaavana nuorena säveltäjänä pianotriollaan op.1 vuoden 1909 toukokuussa. Madetoja oli tuolloin muodollisesti Jean Sibeliuksen oppilas, mutta oli säveltänyt trion käytännössä omin päin. Siitä esitettiin ensiesityksessään vain kaksi viimeistä osaa, ja koko teoksen ensiesitys sai odottaa saman vuoden lokakuuhun saakka. Tämän jälkeen pianotrio on esiintynyt useiden pianistien kamarimusiikkiohjelmistoissa, mutta etenkin Karl Ekman esitti sitä paljon Madetojan elinaikana.</p> <p style="font-weight: 400;">Pianotriolle ei tuoreeltaan löytynyt kustantajaa, joten teos oli vuosikymmenet olemassa vain käsikirjoituskopioina. Kun Madetoja 1940-luvulla tunsi luomiskykynsä ehtyneen, päätti hän ryhtyä julkaisemaan vanhoja teoksiaan. Pianotrio oli yksi monista varhaisteoksista, jotka Madetoja myi tuolloin Fazerille. Hän puhtaaksikirjoitti useista teoksistaan uudet versiot kustantajaa varten, ja niin tapahtui myös pianotrion kohdalla, josta on säilynyt kaksi eri sävellyskäsikirjoitusta Kansalliskirjaston kokoelmissa – alkuperäinen vuoden 1909 autografi ja kustantajaa varten vuonna 1944 tehty kopio. Tutkimuksen edetessä löytyi vielä kolmaskin, aiemmin vähälle huomiolle jäänyt käsikirjoituskopio Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirjastosta.</p> <p style="font-weight: 400;">Tämä artikkeli käsittelee Madetojan pianotrion synty-, esitys- ja julkaisuhistoriaa ja tarkastelee sen säilyneitä nuottikäsikirjoituksia musiikkifilologisesta näkökulmasta. Kysyn, mikä on teoksen käsikirjoituslähteiden kronologia ja miten se suhtautuu teoksen esityshistoriaan.</p> Sasha Mäkilä Copyright (c) 2024 Sasha Mäkilä https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/deed.fi 2024-12-31 2024-12-31 13 2 7 35 10.37453/tj.148049 https://trio.journal.fi/article/view/147932 <p>This article explores the characteristics of the second exposition of the melody in vocal jazz performances that use the same lyrics, referred to here as the second chorus. This practice is a crucial element in vocal jazz, which allows singers to explore and experiment with their vocal delivery and to showcase their interpretative and variational skills.<br />A case study analysing the interpretative approaches of legendary singer Sarah Vaughan is included in this article. Selected recorded tracks from Vaughan’s album Live at Mister Kelly’s were transcribed and analysed, comparing them with the original published lead sheets. The musical analysis focuses on Vaughan’s interpretation of the melody and the variations she employs during the second chorus. Her mastery of this practice, through rhythmic and melodic variations, interplay with the band, and expressive use of lyrics, enhances the musical narrative and captivates the audience. The main research question is: What musical gestures and tools does Sarah Vaughan use in her recapitulation of the melody in the second chorus of jazz songs?</p> Elena Mindru Copyright (c) 2024 Elena Mindru https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/deed.fi 2024-12-31 2024-12-31 13 2 36 66 10.37453/tj.147932 https://trio.journal.fi/article/view/149375 <p>This doctoral research project examined artistic and sociocultural aspects of Finnish and American contemporary music performance practice in repertoire for clarinet. The main themes that emerged from this research were notation as culture practice, shared ownership, performer agency, and performance practice as a refection of cultural values. The doctoral degree consisted of three live performances, a CD recording entitled Duel, and a dissertation, The Musical Anthropologist.</p> Lucy Abrams-Husso Copyright (c) 2024 Lucy Abrams-Husso https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/deed.fi 2024-12-31 2024-12-31 13 2 67 78 10.37453/tj.149375 https://trio.journal.fi/article/view/149005 <p>Tutustuminen koillisen Siperian alkuperäiskansojen musiikkiin on ollut koko musiikillisen ajatteluni käännekohta, joka on kyseenalaistanut ymmärrystäni musiikista. Kenttämatkoillani koilliseen Siperiaan tutkin tšuktšien ja muiden alkuperäiskansojen musiikkia. Mielenkiintoni herätti erityisesti tšuktšien henkilölaulu, joka kuuluu arktisten alkuperäiskansojen kulttuuriperinteeseen, jossa musiikki on osa heidän persoonaansa.&nbsp;</p> Pia Siirala Copyright (c) 2024 Pia Siirala https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/deed.fi 2024-12-31 2024-12-31 13 2 79 84 10.37453/tj.149005 https://trio.journal.fi/article/view/155416 <p>Pääkirjoitus.</p> Laura Wahlfors Copyright (c) 2024 Laura Wahlfors https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/deed.fi 2024-12-31 2024-12-31 13 2 10.37453/tj.155416