Trio

English abstracts

2024-06-28

English abstracts.

Kohti tasa-arvoisempaa musiikkialaa. Gender and Musicianship in North(-)/Eastern Europe -symposiumi Helsingin Musiikkitalossa 12.–13.2.2024

Jenna Ristilä — 2024-06-28

This two-day symposium included lectures and lecture-recitals by researchers from nineteen different European and North American universities. Many of the presentations seemed to offer answers to the question “what can we do to promote equality in music”. This report documents the symposium through four such answers: we can re-evaluate history, fix structural problems, renew performance practices, and commission new works in equality-enhancing ways.

Musiikin esittämisen perinteitä, myötä- ja vastavirtaan

Laura Wahlfors — 2024-06-28

Pääkirjoitus.

Suomalainen kirkkokonsertti 1850–1917 ja keskieurooppalaiset asetelmat: näkökulma Suomen musiikkikulttuurin muotoutumiseen ja katsaus esitettyyn urkuohjelmistoon

Marianne Gustafsson Burgmann — 2024-06-28

Kirkkokonsertit eli hengelliset konsertit olivat tärkeä osa suomalaisen musiikkielämän rakentumista Suomen autonomian aikana. Miten vuosina 1850–1917 esitetty urkuohjelmisto poikkeaa nykypäivän konserttiohjelmistosta, ja mitkä syyt olivat muutoksen takana? Artikkelin kirjoittaja tarkastelee artikkelin tutkimuskysymyksiä aikakauden aatteiden ja ideoiden kautta. Tutkimusaineisto koostuu kansalliskirjaston sanomalehtien digitaalisesta tietokannasta ja Sibeliusmuseon arkistosta kerätyistä konserttiohjelmista, lehtiarvosteluista ja muista lehtikirjoituksista, jotka kertovat paitsi esitetystä ohjelmistosta, myös aikakauden asenneilmapiiristä ja tärkeistä tapahtumista.

Helsingin musiikkiopiston saksalainen konservatoriomalli mahdollisti lukkari-urkurikoulujen urkujensoiton opetuksen rinnalla suomalaisten urkureiden musiikillisen peruskoulutuksen kotimaassa. Richard Faltinin ja Oskar Merikannon akateeminen verkostoituminen muualle Eurooppaan olivat avuksi heidän urkuoppilaidensa hakeutumisessa ulkomaille jatko-opintoihin.

Artikkeli havainnollistaa eurooppalaisten muusikkojen verkostoitumista ja ylirajaista liikettä, jonka ansiosta uudet vaikutteet saapuivat Suomeen nopeasti. Idealistisen estetiikan ja pietistisen uskonsuunnan vaikuttama ahdas kirkkomusiikkikäsitys sai 1800-luvun loppuvuosikymmeninä rinnalleen sinfonisen urkutyylin, jonka ansiosta urut vapautuivat kulttisoittimen imagosta ja kehittyivät solistiseksi konserttisoittimeksi.

Winterreise laulajanaisen matkana – taiteilijuus koronapandemian aikaan

Hanna Chorell — 2024-06-28

Kuinka olosuhteet vaikuttavat laulajan taiteellisiin valintoihin? Tämä artikkeli yhdistää taiteellisen tutkimuksen Karen Baradin uusmaterialistiseen ajatteluun ja avaa minkälaiseksi Franz Schubertin Winterreise muotoutui sopraanon laulamana koronapandemian keskellä. Artikkeli on kirjoitettu toistaiseksi vähemmän tutkitusta laulajan näkökulmasta lisäten laulajan ääntä Winterreise-tutkimuskirjallisuuteen.

Artikkeli tuo uuden näkökulman Winterreisen sukupuolittuneeseen esittämisen ja siitä kirjoittamisen käytäntöön. Baradin toimijuusrealismin avulla ymmärrän musiikkiteoksen, sukupuolen, laulamisen ja musiikkikulttuurin materiaalis-diskursiivisiksi ilmiöiksi, jotka eivät ole pysyviä tai abstrakteja, vaan ajassa ja paikassa toistuvasti yhteismuotoutuvia, ja näin avoimia eri merkityksille.

Murtorytmi vapautti basson uudenlaiseen rooliin jazzkomppauksessa

Tuure Koski — 2024-06-28

In my doctoral research, I focused on broken-time bass comping in jazz. Broken time is an accompaniment concept in bass playing that evolved in jazz music in the 1950s and 1960s. The research led me to conclude that the mastery of broken-time comping has great potential for enhancing and enriching the expressive repertoire of the jazz bassist. My doctoral degree consisted of four concerts, a recording released as a CD, and a written thesis about three bass players: Scott LaFaro, Jimmy Garrison, and Ron Carter.

Tanssiva viulisti ja avainviulisti muusikko-säveltäjänä ja nykypäivän perinteenkantajana

Emilia Lajunen — 2024-06-28

Emilia Lajunen avaa lektiossaan käytäntölähteistä taiteellista tutkimustaan, joka keskittyi arkistosävelmien ja muun aikalaistiedon rooliin historiatietoisen, tanssivan muusikko-säveltäjän praktiikassa ja tuo siten uuden näkökulman nykypäivän kansanmuusikkouden tutkimukseen. Keskeistä tutkimuksessa on muusikon samanaikainen soittaminen ja tanssiminen sekä monikanavainen kuuntelu, jonka Lajunen on tunnistanut soittamisen ja tanssimisen yhdistämiseen liittyväksi ilmiöksi. Opinnäytteeseen sisältyy neljä taiteellista osiota – Artjamei – riitit ja liike (2017), Katrillia kahdessa ajassa (2018), Mytty-iltamat (2018) ja Vainaan pe- rua (2020).

Bridging human and instrumental vocality

Paola Livorsi — 2024-06-28

My artistic research explores the relationship between human and instrumental voice, as seen from an embodied and performative point of view, starting with my experience as a violinist and composer.

Voice is a unique mark of human identity, and human and instrumental voice are both unique expressions of personal and musical identity.

I investigated the question of voicelikeness through five multidisciplinary art projects. The research proposes the re-evaluation of vocal layers in varying contexts.

Maailma valkenee laulu kerrallaan. Silmäys seitsemän vuoden takaiseen lektioon

Laura Sippola — 2024-06-28

In this essay, I revisit and reflect on my previously unpublished lectio praecursoria from seven years ago: the examination of my artistic doctoral degree on singer-songwriter music took place in September 2017. The artistic research project consisted of recitals, recordings, and a written thesis. Besides exploring the creating of a song, I discussed the artist profile of a singer-songwriter as the author and performer of songs. A singer-songwriter is a composer, a lyricist, a vocalist, and an instrumentalist, but I also identified a fifth element, personal participation, which permeates the other four elements. What I still find essential is my conclusion that the more tangible the things are that I write songs about, the more space there is to read between the lines. Presence is the main thing: it carries the story to where it is supposed to.