Trio

Monitaiteisen yhteistyön mustat ruusut

Maija Turunen — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200

Tässä artikkelissa tutkin Maikki Järnefeltin 1904 ja 1906 Gramophone Companyn levytyksiä käyttäen aineistona äänittäjän, äänityslaitteen sekä esittäjän vuorovaikutuksessa syntynyttä soivaa lopputulosta. Miten äänityslaitteen ominaisuudet muuttavat äänitteeltä kuultua esitystä verrattuna äänityshuoneessa esitettyyn versioon? Miten laulaja on muokannut esitystään äänitystilanteeseen sopivaksi omasta aloitteestaan tai äänittäjän ohjaamana? Äänitteeltä voidaan kuulla summa äänitysteknologian mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä äänittäjän ja taiteilijan valintoja. Mekaaniselle äänityslaitteelle laulaminen on vaatinut muutoksia siihen, miten esittäjä käyttää kehoaan tai instrumenttinsa dynamiikkaa. Esimerkiksi voimakkailla äänillä tuli liikkua poispäin äänitystorvesta ja kaikkein hiljaisimpia nyansseja tuli välttää. Äänittäjän tehtävä oli ohjata esittäjän ja äänityslaitteen vuorovaikutusta. Lisäksi äänittäjä muokkasi soivaa lopputulosta valitsemalla äänityslaitteeseen osat, jotka tallentavat instrumentin soinnin parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuksen tulokset antavat osviittaa siitä, että äänitystilanne ei ehkä vaikuttanutkaan kovin paljon Järnefeltin laulutapaan tavoilla, jotka monissa historiallisia äänityksiä kuvaavissa teksteissä mainitaan, esim. liioiteltu teksti ja äärimmäisten nyanssien välttäminen. Äänitteeltä kuultava ääni on sen sijaan hyvin erilainen verrattuna samassa tilassa kuultuun. Liittämällä toisiinsa eri aineistoista koostuvia palasia, jotka kuvaavat Maikki Järnefeltin ääntää, on mahdollista luoda jonkinlainen kokonaiskuva, millainen se olisi voinut olla. Artikkelin tarkoitus on tuoda esiin vuorovaikutusta, jonka tuloksena äänitteet syntyvät sekä tutkia yhden maamme mielenkiintoisen laulajattaren laulutaidetta soivan aineiston pohjalta.

Ihanasta metsästä äkäiseen mehiläisparveen: nykysoittotekniikoita sisältävän uuden pedagogisen musiikin säveltäminen

Minna Leinonen — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200

Artikkelin tehtävänä on pohtia, kuinka nykysoittotekniikoilla ja niiden notaatiolla voi kommunikoida vasta-alkajien kanssa, joilla yleensä ei ole kokemusta nykysoittotekniikoiden ilmaisusta ja nuotinnuksesta. Sävelsin saksofoniteokseni Piilo (2021) saksofonisti, musiikkipedagogi Kalle Oittisen toiveesta saada uusia teoksia saksofonisteille: ammattimuusikoille ja harrastajille.

Taiteellinen toimintatutkimukseni tarkastelee yksittäistä tapausta: Piilo ja siihen liittyvää prosessia, teoksen nuotinnusta ja interaktiivisia kortteja, jotka kehitin tukemaan nykysoittotekniikoihin tutustumista.

Välineenä tutkimukseni tavoitteiden saavuttamiseksi toimi vuorovaikutteinen säveltämisprosessi, jossa säveltäjä, muusikko-pedagogi ja soittoharrastajat olivat aktiivisia ja sosiaalisia toimijoita. Projektissa keskeneräinen ja valmis musiikillinen materiaali ja sen nuotinnus toimivat taipuisina kokeilujen, dialogin ja reflektion välineinä.

Tutkimusaineistona toimivat projektin aikana tekemäni päiväkirjamerkinnät, sähköpostit ja keskustelut Kalle Oittisen kanssa teoksen nykysoittotekniikoista sekä videot neljästä suunnittelemastani työpajasta, joissa saksofonistit tutustuivat sävellyksessäni esiintyviin soittotekniikoihin Piilo-korttien avulla. Poimin artikkeliin työpajoissa tehtyjä huomioita ja tein niistä päätelmiä.

Menneen kaikuja, viritys tulevaan

Laura Wahlfors — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200

Päätoimittajalta.

Pianistin kysymys soiton hallinnasta

Tuomas Kivistö — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200

The demonstration of proficiency for my doctoral degree consisted of five concerts of piano music by Sergei Rachmaninoff and a thesis focusing on questions of control in playing Rachmaninoff’s Moment musical Op. 16 No. 2 E-flat minor. The thesis suggests a way in which Rachmaninoff may have finger pedalled his piano compositions. It also includes exercises for pianists’ practical use.

Using improvisation to develop technique and confidence with returning flutists

Kathleen Weidenfeller — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200

In my doctoral research, I devised improvisatory exercises to help an ensemble of returning flutists develop into a working community.

Kielen, kulttuurin ja kognition filosofiaa rationalismista romantiikkaan

Matti Huttunen — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200

Timo Kaitaro’s Language, Culture and Cognition from Descartes to Lewes (Leiden: Brill, 2022) is an ambitious and detailed treatise on the history of the philosophy of language and mind. The book sheds new light on the history of music as well as on the conventional picture of the history of the philosophy of art.