Opiskelijoiden kokemuksia mieli–keho-yhteyttä tukevista harjoituksista osana pop/jazz-laulun opiskelua musiikkikorkeakoulussa

Kirjoittajat

  • Elina P. Arlin
  • Katri Liira
  • Marja-Leena Juntunen

DOI:

https://doi.org/10.37453/tj.164195

Avainsanat:

kehotietoisuus, keskittyminen, tietoinen läsnäolo, laulunopetus , musiikin korkeakoulutus, minäpuhe, pop/jazz-laulu

Abstrakti

Tässä artikkelissa raportoidaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian pop/jazz-laulunopetukseen liittyvää kokeilevaa tapaustutkimusta, jossa opiskelijoita ohjattiin mieli–keho-yhteyttä tukevien taitojen harjoittamiseen tutkija-opettajien tähän tarkoitukseen valmistaman äänitteen avulla osana heidän itsenäistä lauluharjoitteluaan. Sen keskeisinä osatekijöinä oli keskittyminen / tietoinen läsnäolo, kehotietoisuus ja minäpuhe (KKM). Tutkimusta motivoi tutkija-opettajien opetustyössä koettu tarve kehittää pop/jazz-laulunopetusta erityisesti ilmaisun näkökulmasta. Tutkimuksessa kysyttiin: miten opiskelijat kokevat KKM-harjoittelun ja sen vaikutukset lauluharjoitteluunsa? Tutkimukseen osallistui kahdeksan musiikkikasvatuksen koulutuksen maisteriopiskelijaa. Aineiston muodostivat tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden oppimispäiväkirjamerkinnät ja litteroitu kohdennettu ryhmähaastattelu. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä ja tutkijatriangulaatiota hyödyntäen.

Opiskelijoiden vastaukset osoittivat, että kehotietoisuus, keskittyminen ja minäpuhe kietoutuvat tiiviisti yhteen muodostaen yhtenäisen kokemuksellisen kokonaisuuden. KKM-harjoittelu lisäsi opiskelijoiden kehotietoisuutta, tuki keskittymistä myös laulullisissa tehtävissä sekä auttoi tunnistamaan ja säätelemään negatiivista minäpuhetta. Tämä vahvisti heidän itseluottamustaan, lisäsi tietoisen läsnäolon kokemusta ja suuntasi sisäistä puhetta myönteisempään suuntaan. Harjoittelu auttoi lisäksi rauhoittumaan, vähentämään jännitystä ja kiinnittämään huomiota kehon tuntemuksiin, mikä korostaa kehollisten menetelmien merkitystä laulajien koulutuksessa. Tutkimuksen luotettavuutta rajoittaa pieni otos ja yhden oppilaitoksen konteksti. Jatkossa olisikin hyödyllistä tarkastella ilmiötä laajemmalla aineistolla ja esimerkiksi suhteessa esiintymisjännitykseen ja esiintymistilanteisiin.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2025-12-30

Numero

Osasto

Vertaisarvioidut artikkelit