Kirjoittajan ohjeet

Julkaisuprosessi ja -ehdot

Kirjoitusten tulee olla sellaisia, joita ei ole lähetetty muualla julkaistavaksi. Käsikirjoitukset arvioidaan lehden toimituksessa, joka käyttää tieteellisten artikkeleiden osalta vertaisarviointimenetelmää (double blind). Tekstin arvioi kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, ja lausunnot lähetetään kirjoittajalle nimettöminä korjausehdotuksineen. Käsikirjoituksen lähettämisvaiheessa kirjoittaja/kirjoittajat ilmoittavat tiedossaan olevat vertaisarvioijien jääviyksiin vaikuttavat seikat Kommentteja toimittajalle -kohdassa. Väitöstutkijoiden osalta ilmoitus on pakollinen, ja sen tulee nimetä työn ohjaajat sekä (taiteellisten ja soveltavien tohtoritöiden osalta) arviointilautakunnan jäsenet.  

Vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan TSV:n vertaisarviointitunnuksin.

Yleisiä ohjeita kirjoittamiseen

– Anonymisoidut käsikirjoitukset (poista nimesi myös lähdeluettelosta, jotta henkilöäsi ei voida tunnistaa) laaditaan Word-tiedostona (poista nimitunnisteesi MS Word-dokumentista: Tiedosto > Ominaisuudet > Yhteenveto). Muita tekstejä kuin referee-artikkeleita ei tarvitse anonymisoida. Kuvat sekä nuottiesimerkit voidaan liittää tekstin lomaan pdf-tiedostoina. 

– Artikkeleihin tulee liittää enintään 200 sanan suomen- ja englanninkielinen tiivistelmä (Abstrakti + Abstract + Title). Muihin kirjoituksiin tulee liittää 70 sanan mittainen englanninkielinen tiivistelmä. Lisäksi tarvitaan englanninkieliset lyhyet kirjoittajatiedot (n. 20 sanaa) sekä avainsanat (3–7 kpl). Artikkeleiden maksimipituus on noin 60 000 merkkiä välilyönteineen, sisältäen myös lähdeluettelon. 

– Teksti muotoillaan mahdollisimman yksinkertaisesti: vältetään lihavointeja ja muita kuin kirjoittajaohjeiden mukaisia kursivointeja. Sisennyksiä käytetään vain yli kolmen rivin pituisissa lainauksissa (jolloin ei käytetä lainausmerkkejä). Ei käytetä tavutusta eikä sarkainmerkkiä. 

– Alaviitteitä käytetään mahdollisimman säästeliäästi, lähinnä tekstiin suomennettujen vieraskielisten sitaattien alkuperäiskielien esittämiseen sekä sellaisissa välttämättömissä tekstikommenteissa, joita ei esim. tekstin luettavuuden vuoksi voi sisällyttää itse tekstiin. 

– Vieraskieliset ilmaukset voidaan kursivoida. (Musiikki)teosten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella mieluummin alkukielellä, ja ne kursivoidaan, mikäli ne ovat erisnimiä eivätkä lajinimiä: Zauberflöte, Kullervo-sinfonia. Muussa tapauksessa teosten nimet kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla ilman kursivointia: sinfonia nro 8 h-molli (8. sinfonia), pianokonsertto.  

-Kuvat sekä nuottiesimerkit tulee toimittaa julkaisemista varten myös erillisinä kuvatiedostoina ja riittävän korkealla resoluutiolla (kuvat vähintään 300dpi,  mieluiten 600 dpi, nuotit ja kaaviot 1200dpi tai vektorigrafiikkana). 

Viittauskäytäntö ja lähdeluettelo

– Käsikirjoituksissa käytetään tekstinsisäisiä viitteitä: sukunimi vuosi, sivunumero(t) (esim. Kuusi 2001, 9–10).

– Teosten ja aikakauslehtien nimet kursivoidaan. Tarvittaessa lähteet voidaan luokitella.

– Artikkeleista ilmoitetaan doi-tunniste linkin muodossa (https: //doi.org ...), mikäli sellainen on olemassa. DOI-numueron voi hakea osoitteesta crossref.org/guestquery/

Esimerkkilähdeluettelo

Beethoven, Ludwig van 2004 [1866]. Beethoven's Letters 1790–1826. From the collection of L. Nohl. Engl. G. Wallace. https://www.gutenberg.org/ebooks/13065

Dahlhaus, Carl 2002 [1984]. Die Musiktheorie im 18. Und 19. Jahrhundert. Erster Teil. (Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 4.) Laaber: Laaber-Verlag.

Jackendoff, Ray & Fred Lerdahl 2006. The Capacity of Music: What Is It, and What's Special About It? Cognition 100 (1), 33–72. https://doi.org/10.1016/j.cognition.2005.11.005

Karkama, Pertti 1999. Runoilija ideologina. V. A. Koskenniemen poliittiset näkemykset 1930-luvulla. Teoksessa Pertti Karkama & Hanne Koivisto (toim.) Ajan paineessa. Kirjoituksia 1930-luvun suomalaisesta aatemaailmasta. Helsinki: SKS. 40–76.

Kekkonen, Urho 1948. Akateemikoista. Suomen Kuvalehti 13.3.1948 (11), 9.

Lovejoy, Arthur O. 1948 [1927]. "Nature" as Aesthetic Norm. Teoksessa Arthur O. Lovejoy (toim.) Essays in the History of Ideas. Westport: Greenwood Press. 69–77.

Marvia, Einari & Matti Vainio 1993. Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982. Porvoo: WSOY.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi. Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:2. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-872-4

Sibelius, Jean 1901. Tuonelan joutsen. Partituuri. Leipzig: Breitkopf & Härtel.

Sibelius, Jean 2003. Complete Piano Trios Volume I. Äänilevy. BIS-CD-1282.

Simones, Lilian, Franziska Schroeder & Matthew Rodger 2015. Categorizations of Physical Gesture in Piano Teaching: A Preliminary Enquiry. Psychology of Music 43 (1), 103–21. https://doi.org/10.1177/0305735613498918

Sponheuer, Bernd 2002. Reconstructing Ideal Types of the “German” in music. In Cecilia Applegate & Pamela Potter (eds.) Music and German National Identity. Chicago, IL & London: The University of Chicago Press. 36–58.

Taruskin, Richard 2004. The poietic fallacy. The Musical Times 145 (1886), 7–34.

Vogel, Stephan 1993. Sensation of Tone, Perception of Sound, and Empiricism: Helmholtz's Physiological Acoustics. Teoksessa David Cahan (toim.) Hermann von Helmholtz and the Foundations of Nineteenth-Century Science. Berkeley: University of California Press. 259–287.

Wiesbadenin musiikkipäivät. Ernst Linkoa haastattelemassa 1935. Suomen Musiikkilehti (5), 95.

Ohjeet lektion kirjoittamiseen

Tarkastus- tai väitöstilaisuudessa pidetty lectio sisältää tyypillisesti puheenomaisia elementtejä, joita kirjoittajan tulee toimitusprosessin sujuvoittamiseksi muokata Triossa julkaistavaksi luettavaksi tarkoitetuksi tekstiksi.

Lection teksti kirjoitetaan väliotsikoin; sisältöä kuvaavat otsikot, ei sellaisia kuin ”Johdanto”, ”Ensimmäinen konsertti”, ”Tutkielma”. Puhutusta lectio-tekstistä poistetaan lautakunnan puhuttelut sekä tilaisuudessa lausutut ”Soitan seuraavaksi…” tai ”Kuulemme nyt…” -tyyppiset, lection elävään esitystilanteeseen liittyneet lauseet.

Muutama yksittäinen lähde voidaan merkitä alaviitteeseen, lähteiden määrän ollessa suurempi laaditaan lähdeluettelo (väliotsikko: LÄHTEET). Suorista sitaateista lähde on aina mainittava sivunumeroineen.

Lectioon lisätään seuraavat englanninkieliset tiedot:

• Title [otsikko eri kuin tutkielman /väitöskirjan nimi]
• Abstract [max 70 sanaa]
• Keywords: [3–7 kpl, aakkosjärjestyksessä pienin alkukirjaimin]
• About the author: [max 20 sanaa]

Artikkelien tapaan lectio tallennetaan Trion OJS-alustalle https://trio.journal.fi/index (> Lähetä käsikirjoitus) ja noudatetaan Trion yleisiä kirjoittajaohjeita.

Lektion otsikko (eri otsikko kuin opinnäytteellä)

ETUNIMI SUKUNIMI    [kirjoittajan nimi, versaalein]
Otsikko                            [eri kuin tutkielman /väitöskirjan nimi]
Lectio praecursoria      [tekstin tyyppi]

Lektion ingressi

NN:n taiteilijakoulutuksen/taiteellisen soveltajakoulutuksen tohtorintutkinto tarkastettiin nn.nn.2021 Musiikkitalon Organo-salissa Helsingissä. Jatkotutkinnon aihe oli [tutkinnon otsikko lainausmerkein]. Opin- ja taidonnäytteeseen kuuluvan tutkielman nimi oli [Tutkielman otsikko kursiivilla]. Tarkastustilaisuuden valvojana toimi [oppiarvo tai asema, jos hlö on prof. tai dos.] N. N. Lausunnon tutkinnon taiteellisesta osuudesta antoi lautakunnan puheenjohtaja [oppiarvo tai asema] N. N. Lausuntonsa kirjallisesta työstä antoi [oppiarvo tai asema] N. N.

Den offentliga granskningen av N. Ns konstnärliga doktorsexamen ägde rum den 28 november 2020 i Sibelius-Akademins konsertsal. Det konstnärliga lärdoms- och färdighetsprovets titel var [provets titel med citattecken]. Avhandlingens titel var [avhandlingens namn med kursiv]. Nämndens ordförande, MuD N. N. läste upp utlåtandet om det konstnärliga lärdoms- och färdighetsprovet. Universitetslektor, docent N. N.  gav sitt utlåtande om avhandlingen. Kustos för granskningen var professor, FD N. N. Musiken uppfördes av N. N. och N. N.

Tieteellisessä tutkinnossa:

NN:n tieteellinen (soveltajakoulutus) väitöskirja [Tutkielman otsikko kursiivilla] tarkastettiin xx.yy.2021 Musiikkitalon Organo-salissa Helsingissä. Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimi [oppiarvo tai asema, jos hlö on prof. tai dos.] N. N. ja valvojana [oppiarvo tai asema] N. N.

Teostiedot lektiossa

Musiikkiesitykset lection aikana: [väliotsikko; musiikkiesitykset voidaan myös sijoittaa lectio-tekstin lomaan ao. paikkoihin.]

• säveltäjän nimi, säveltäjän elinvuodet
• sävellyksen nimi kursiivilla, mikäli ei kyseessä ole yleisnimi (sonaatti, trio, tms.) sekä luettelonumero ja sävellysvuosi (esim. op., BWV),
• sävellysten osien nimet normaalitekstillä (esim. Largo – Allegro – Vivace / 1. ja 2. osa)
• tallennetiedot, mikäli kyseessä on tallenne (esim. levynumero tai äänityspäivä ja -paikka)

Esiintyjätiedot lektiossa

• jos eri sävellyksissä on eri kokoonpano ja esiintyjiä on yhteensä enintään kolme, esiintyjien nimet merkitään kunkin sävellyksen kohdalla erikseen
• jos koko ohjelman esittäjistö pysyy samana alusta loppuun tai jos esiintyjiä on paljon (yli neljä), esiintyjien nimet merkitään ohjelman loppuun.