Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto ja muut tiedostot on Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa (.doc, .docx, .rtf), kuvat ja nuottiesimerkit pdf-muodossa tekstin lomassa.
  • Käsikirjoitukselle on laadittu enintään 200 sanan suomenkielinen sekä englanninkielinen tiivistelmä (Abstrakti +Abstract + Title). Muihin kirjoituksiin on laadittu 70 sanan mittainen englanninkielinen tiivistelmä.
  • Käsikirjoitukselle on laadittu erillisellä tiedostolla englanninkieliset lyhyet kirjoittajatiedot (n. 20 sanaa) sekä englanninkieliset avainsanat (3–7 kpl).
  • Käsikirjoitus ja abstrakti on anonymisoitu; kirjoittajan nimi on poistettu myös lähdeluettelosta ja tekstinkäsittelyohjelman tunnistetiedoista (MS Word: Tiedosto > Ominaisuudet > Yhteenveto).
  • Lähteiden DOI tai URL ilmoitetaan, mikäli sellaiset ovat olemassa. DOI-numerot löytyvät osoitteesta crossref.org/guestquery/

Kirjoittajan ohjeet

Julkaisuprosessi ja -ehdot

Kirjoitusten tulee olla sellaisia, joita ei ole lähetetty muualla julkaistavaksi. Käsikirjoitukset arvioidaan lehden toimituksessa, joka käyttää tieteellisten artikkeleiden osalta vertaisarviointimenetelmää (double blind). Tekstin arvioi kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, ja lausunnot lähetetään kirjoittajalle nimettöminä korjausehdotuksineen. Vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan TSV:n vertaisarviointitunnuksin.

Lähettäessään artikkelin tai muun tekstin julkaistavaksi Trio-lehteen tekstin kirjoittaja(t) luovuttaa (luovuttavat) Taideyliopiston Sibelius-Akatemialle oikeuden julkaista teksti Trio-lehden käytänteiden mukaisen arviointiprosessin edellyttämien korjausten ja toimituksellisen työn jälkeen painetussa muodossa sekä sähköisesti Taideyliopiston verkkoalustalla. Taideyliopistolla on oikeus myydä Trio-lehteä sekä painettuna että sähköisessä muodossa sekä luovuttaa tekstien rajoitetut levitysoikeudet tieteellisten julkaisujen kansallisiin ja kansainvälisiin lisensoituihin tietokantapalveluihin tai kustantamoihin (esim. Elektra ja Ebsco), ilman edelleenluovutusoikeutta. Näin siirtyvästä julkaisuoikeudesta ei suoriteta tekijälle (tekijöille) rahallista korvausta. Tekijälle (tekijöille) jää tekstiinsä omistus- ja käyttöoikeus, jonka käyttöä tämä rinnakkaisen käyttöoikeuden luovutus ei rajoita. Tekijä (tekijät) vakuuttavat, että teksti ei loukkaa kolmannen osapuolen tekijänoikeutta.

Yleisiä ohjeita kirjoittamiseen

– Anonymisoidut käsikirjoitukset (poista nimesi myös lähdeluettelosta, jotta henkilöäsi ei voida tunnistaa) laaditaan mieluiten Word-tiedostona (poista nimitunnisteesi MS Word-dokumentista: Tiedosto > Ominaisuudet > Yhteenveto). Muita tekstejä kuin referee-artikkeleita ei tarvitse anonymisoida. Kuvat sekä nuottiesimerkit voidaan liittää tekstin lomaan pdf-tiedostoina. 

– Artikkeleihin tulee liittää enintään 200 sanan suomen- ja englanninkielinen tiivistelmä (Abstrakti + Abstract + Title). Muihin kirjoituksiin tulee liittää 70 sanan mittainen englanninkielinen tiivistelmä. Lisäksi tarvitaan englanninkieliset lyhyet kirjoittajatiedot (n. 20 sanaa) sekä avainsanat (3–7 kpl). Artikkeleiden maksimipituus on noin 60 000 merkkiä välilyönteineen, sisältäen myös lähdeluettelon. 

– Teksti muotoillaan mahdollisimman yksinkertaisesti: vältetään lihavointeja, kursivointeja, ylimääräisiä välilyöntejä, sisennyksiä ja tyhjiä rivejä. Ei käytetä tavutusta eikä sarkainmerkkiä. 

– Alaviitteitä käytetään mahdollisimman säästeliäästi, lähinnä tekstiin suomennettujen vieraskielisten sitaattien alkuperäiskielien esittämiseen sekä sellaisissa välttämättömissä tekstikommenteissa, joita ei esim. tekstin luettavuuden vuoksi voi sisällyttää itse tekstiin. 

– Vieraskieliset ilmaukset voidaan kursivoida(Musiikki)teosten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella mieluummin alkukielellä, ja ne kursivoidaan, mikäli ne ovat erisnimiä eivätkä lajinimiä: ZauberflöteKullervo-sinfonia. Muussa tapauksessa teosten nimet kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla ilman kursivointia: sinfonia nro 8 h-molli (8. sinfonia), pianokonsertto.  

Viittauskäytäntö ja lähdeluettelo

– Käsikirjoituksissa käytetään tekstinsisäisiä viitteitä: sukunimi vuosi. Sivunumero(t) lisätään kirjalähteisiin sekä suoriin lainauksiin (esim. Kuusi 2001, 9).

Teosten ja aikakauslehtien nimet kursivoidaan. Tarvittaessa lähteet voidaan luokitella.

– Artikkeleista ilmoitetaan doi-tunniste linkin muodossa (https: //doi.org ...), mikäli sellainen on olemassa. DOI-numueron voi hakea osoitteesta crossref.org/guestquery/

Esimerkkilähdeluettelo

Beethoven, Ludwig van 2004 [1866]. Beethoven's Letters 1790–1826. From the collection of L. Nohl. Engl. G. Wallace. https://www.gutenberg.org/ebooks/13065

Dahlhaus, Carl 2002 [1984]. Die Musiktheorie im 18. Und 19. Jahrhundert. Erster Teil. (Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 4.) Laaber: Laaber-Verlag. 

Jackendoff, Ray & Lerdahl, Fred 2006. The Capacity of Music: What Is It, and What's Special About It? Cognition, 100(1), 33–72. https://doi.org/10.1016/j.cognition.2005.11.005

Karkama, Pertti 1999. Runoilija ideologina. V. A. Koskenniemen poliittiset näkemykset 1930-luvulla. Teoksessa Pertti Karkama & Hanne Koivisto (toim.) Ajan paineessa. Kirjoituksia 1930-luvun suomalaisesta aatemaailmasta. Helsinki: SKS. 40–76.

Kekkonen, Urho 1948. Akateemikoista. Suomen Kuvalehti 13.3.1948 (11), 9.

Lovejoy, Arthur O. 1948 [1927]. "Nature" as Aesthetic Norm. Teoksessa Arthur O. Lovejoy (toim.) Essays in the History of Ideas. Westport: Greenwood Press. 69–77.

Marvia, Einari & Vainio, Matti 1993. Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982. Porvoo: WSOY.

Sibelius, Jean 1901. Tuonelan joutsen. Partituuri. Leipzig: Breitkopf & Härtel.

Sibelius, Jean 2003. Complete Piano Trios Volume I. Äänilevy. BIS-CD-1282.

Sponheuer, Bernd 2002. Reconstructing Ideal Types of the “German” in music. In Cecilia Applegate and Pamela Potter (eds.) Music and German National Identity. Chicago and London: The University of Chicago Press. 36–58.

Taruskin, Richard 2004. The poietic fallacy. The Musical Times, 145(1886), 7–34.

Vogel, Stephan 1993. Sensation of Tone, Perception of Sound, and Empiricism: Helmholtz's Physiological Acoustics. Teoksessa David Cahan (toim.) Hermann von Helmholtz and the Foundations of Nineteenth-Century Science. Berkeley: University of California Press. 259–287.

Wiesbadenin musiikkipäivät. Ernst Linkoa haastattelemassa. Suomen Musiikkilehti, 1935(5), 95.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Tietojen keruu ja säilytys: Toimitus tallentaa jokaisen vertaisarviointiin hyväksytyn käsikirjoituksen osalta (sähköisessä muodossa) arviointiprosessia koskevat keskeiset tiedot ja asiakirjat: Vertaisarvioitujen mutta hylättyjen käsikirjoitusten osalta tallennetaan julkaisuehdotuksessa mainitut tekijöiden nimet ja käsikirjoituksen otsikko sekä arvioijien nimet. Julkaistujen käsikirjoitusten osalta tallennetaan vähintään tekijöiden julkaisuehdotus, arvioijien lähettämät lausunnot ja toimituksen tekijöille lähettämät julkaisemista koskevat päätökset. Tallennetut tiedot eivät ole julkisia, eikä niitä raportoida säännöllisesti TSV:lle. Tiedekustantaja sitoutuu kuitenkin tarvittaessa toimittamaan yksittäisen artikkelin vertaisarviointia koskevat tiedot ja asiakirjat TSV:lle tai TENK:lle.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.