Kirjoittajan ohjeet

Julkaisuprosessi ja -ehdot

Kirjoitusten tulee olla sellaisia, joita ei ole lähetetty muualla julkaistavaksi. Käsikirjoitukset arvioidaan lehden toimituksessa, joka käyttää tieteellisten artikkeleiden osalta vertaisarviointimenetelmää (double blind). Tekstin arvioi kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, ja lausunnot lähetetään kirjoittajalle nimettöminä korjausehdotuksineen. Vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan TSV:n vertaisarviointitunnuksin.

Lähettäessään artikkelin tai muun tekstin julkaistavaksi Trio-lehteen tekstin kirjoittaja(t) luovuttaa (luovuttavat) Taideyliopiston Sibelius-Akatemialle oikeuden julkaista teksti Trio-lehden käytänteiden mukaisen arviointiprosessin edellyttämien korjausten ja toimituksellisen työn jälkeen painetussa muodossa sekä sähköisesti Taideyliopiston verkkoalustalla. Taideyliopistolla on oikeus myydä Trio-lehteä sekä painettuna että sähköisessä muodossa sekä luovuttaa tekstien rajoitetut levitysoikeudet tieteellisten julkaisujen kansallisiin ja kansainvälisiin lisensoituihin tietokantapalveluihin tai kustantamoihin (esim. Elektra ja Ebsco), ilman edelleenluovutusoikeutta. Näin siirtyvästä julkaisuoikeudesta ei suoriteta tekijälle (tekijöille) rahallista korvausta. Tekijälle (tekijöille) jää tekstiinsä omistus- ja käyttöoikeus, jonka käyttöä tämä rinnakkaisen käyttöoikeuden luovutus ei rajoita. Tekijä (tekijät) vakuuttavat, että teksti ei loukkaa kolmannen osapuolen tekijänoikeutta.

Yleisiä ohjeita kirjoittamiseen

– Anonymisoidut käsikirjoitukset (poista nimesi myös lähdeluettelosta, jotta henkilöäsi ei voida tunnistaa) laaditaan mieluiten Word-tiedostona (poista nimitunnisteesi MS Word-dokumentista: Tiedosto > Ominaisuudet > Yhteenveto). Muita tekstejä kuin referee-artikkeleita ei tarvitse anonymisoida. Kuvat sekä nuottiesimerkit voidaan liittää tekstin lomaan pdf-tiedostoina. 

– Artikkeleihin tulee liittää enintään 200 sanan suomen- ja englanninkielinen tiivistelmä (Abstrakti + Abstract + Title). Muihin kirjoituksiin tulee liittää 70 sanan mittainen englanninkielinen tiivistelmä. Lisäksi tarvitaan englanninkieliset lyhyet kirjoittajatiedot (n. 20 sanaa) sekä avainsanat (3–7 kpl). Artikkeleiden maksimipituus on noin 60 000 merkkiä välilyönteineen, sisältäen myös lähdeluettelon. 

– Teksti muotoillaan mahdollisimman yksinkertaisesti: vältetään lihavointeja, kursivointeja, ylimääräisiä välilyöntejä, sisennyksiä ja tyhjiä rivejä. Ei käytetä tavutusta eikä sarkainmerkkiä. 

– Alaviitteitä käytetään mahdollisimman säästeliäästi, lähinnä tekstiin suomennettujen vieraskielisten sitaattien alkuperäiskielien esittämiseen sekä sellaisissa välttämättömissä tekstikommenteissa, joita ei esim. tekstin luettavuuden vuoksi voi sisällyttää itse tekstiin. 

– Vieraskieliset ilmaukset voidaan kursivoida. (Musiikki)teosten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella mieluummin alkukielellä, ja ne kursivoidaan, mikäli ne ovat erisnimiä eivätkä lajinimiä: Zauberflöte, Kullervo-sinfonia. Muussa tapauksessa teosten nimet kirjoitetaan pienillä alkukirjaimilla ilman kursivointia: sinfonia nro 8 h-molli (8. sinfonia), pianokonsertto.  

Viittauskäytäntö ja lähdeluettelo

– Käsikirjoituksissa käytetään tekstinsisäisiä viitteitä: sukunimi vuosi. Sivunumero(t) lisätään kirjalähteisiin sekä suoriin lainauksiin (esim. Kuusi 2001, 9).

– Teosten ja aikakauslehtien nimet kursivoidaan. Tarvittaessa lähteet voidaan luokitella.

– Artikkeleista ilmoitetaan doi-tunniste linkin muodossa (https: //doi.org ...), mikäli sellainen on olemassa. DOI-numueron voi hakea osoitteesta crossref.org/guestquery/

Esimerkkilähdeluettelo

Beethoven, Ludwig van 2004 [1866]. Beethoven's Letters 1790–1826. From the collection of L. Nohl. Engl. G. Wallace. https://www.gutenberg.org/ebooks/13065

Dahlhaus, Carl 2002 [1984]. Die Musiktheorie im 18. Und 19. Jahrhundert. Erster Teil. (Gesammelte Schriften in 10 Bänden, Band 4.) Laaber: Laaber-Verlag. 

Jackendoff, Ray & Lerdahl, Fred 2006. The Capacity of Music: What Is It, and What's Special About It? Cognition, 100(1), 33–72. https://doi.org/10.1016/j.cognition.2005.11.005

Karkama, Pertti 1999. Runoilija ideologina. V. A. Koskenniemen poliittiset näkemykset 1930-luvulla. Teoksessa Pertti Karkama & Hanne Koivisto (toim.) Ajan paineessa. Kirjoituksia 1930-luvun suomalaisesta aatemaailmasta. Helsinki: SKS. 40–76.

Kekkonen, Urho 1948. Akateemikoista. Suomen Kuvalehti 13.3.1948 (11), 9.

Lovejoy, Arthur O. 1948 [1927]. "Nature" as Aesthetic Norm. Teoksessa Arthur O. Lovejoy (toim.) Essays in the History of Ideas. Westport: Greenwood Press. 69–77.

Marvia, Einari & Vainio, Matti 1993. Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982. Porvoo: WSOY.

Sibelius, Jean 1901. Tuonelan joutsen. Partituuri. Leipzig: Breitkopf & Härtel.

Sibelius, Jean 2003. Complete Piano Trios Volume I. Äänilevy. BIS-CD-1282.

Sponheuer, Bernd 2002. Reconstructing Ideal Types of the “German” in music. In Cecilia Applegate and Pamela Potter (eds.) Music and German National Identity. Chicago and London: The University of Chicago Press. 36–58.

Taruskin, Richard 2004. The poietic fallacy. The Musical Times, 145(1886), 7–34.

Vogel, Stephan 1993. Sensation of Tone, Perception of Sound, and Empiricism: Helmholtz's Physiological Acoustics. Teoksessa David Cahan (toim.) Hermann von Helmholtz and the Foundations of Nineteenth-Century Science. Berkeley: University of California Press. 259–287.

Wiesbadenin musiikkipäivät. Ernst Linkoa haastattelemassa. Suomen Musiikkilehti, 1935(5), 95.